Rikosten ja Riitojen Sovittelu Helsingissä

Syyteharkinta

Poliisi voi jättää vähäisen rikoksen ilmoittamatta syyttäjälle. Esitutkinnan jälkeen poliisi lähettää esitutkintapöytäkirjat syyttäjänvirastoon ja/tai sovittelutoimistoon. Myös syyttäjä voi ohjata asian sovitteluun, jolloin syyttäjä jää odottamaan sovittelun tulosta ennenkuin tekee ratkaisunsa asiassa.

Syytteen nostaminen

Jos syyttäjä nostaa syytteen, niin rikosasia käsitellään käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus käsittelee rikosasian joko kirjallisesti tai suullisesti.

Syyttämättä jättäminen

Syyttämättäjättämispäätös ei vapauta rikoksesta epäiltyä vahingonkorvausvelvollisuudesta. Jos rikoksesta ei esimerkiksi ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Jos uhri on jo esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, vaikka syyttäjä ei nostaisikaan syytettä Asianomistajarikoksessa asianomistaja harkitsee vaatiiko hän rangaistusta. Asianomistaja voi myöhemmin myös perua rangaistusvaatimuksen (esim. vähäisempi omaisuusrikos).


Lue lisää:
Haaste ja kutsu asian pääkäsittelyyn
Oikeudenkäynnin kulku


Tulosta sivu

SANASTOA

Kirjallinen menettely
Rikos käsitellään oikeudessa kirjallisesti, jolloin ketään rikosasian osallista ei kutsuta oikeuteen. Myös tuomio annetaan pelkän kirjallisen materiaalin perusteella.

Suullinen pääkäsittely
Rikos käsitellään käräjillä ja kaikki osalliset kutsutaan paikan päälle. Myös todistajat kutsutaan paikalle. Lue lisää oikeudenkäynnin kulusta

Vastaaja
Rikoksesta epäilty

Asianomistaja
Asianomistaja on rikoksen uhri, jolla on oikeus esittää asiassa rangaistusvaatimus ja vahingonkorvausvaatimus.